This is Emiliano Zapata’s famous plan de Ayala which is written in the Morelos Nahuatl variant.
tlamakixtilli tekichiwalli tlen nopa ikonewan nikan Estado tlen Morelos, iwan motlaliah ika inin tsonkotomeh Insurgenteh tlen kimanawiah nopa tlachiwalistli tlen Tekichiwalli de San Luís Potosí ika nopa tlapalewilli tlen kimahtok moneki ma mochiwa ika nopa tlapalewilli tlen toMexihko Tlalli. Tlen nikan titlawasaniah tlen timonechikohtokeh iwan tikihtoseh iwan tikwikaseh tlen tikihtokeh tlen kichihki nopa tlawilantli revolucion ipan 20 tonalli tlen noviembreh metstli tlen 1910 tlen onpanok, tikpannextiah ika kwaltsin ipan nochi tlaltepaktli tlen tlalnamikih tlen techixpano iwan ipan ToMexihko tlen kanpa tiitstokeh iwan tlen timotlasohtlah, nopa tsinpewalistli tlen naman tikchihtokeh titlamiseh ika nopa tsitsimimeh tlen techpachoa; iwan kwalli tinemiseh totlalpan, tlen nopa tlawilananih iwan axtechnekih iwan katliya mokawah san tlachiwalli ipan inin Tekichiwalli. 1o. Tohwantin tikmatih inin nochi mexikatlakameh kwalli kitokiliah nopa Tateh Francisco I. Madero, ya kitoyawato iesso iwan tlawilanato iwan kitemoto ikwanemilis iwan iyoltlalis nochi itlatlepanittalis, itsinpewalis tlen kitenihtohki kimanas nopa tlamantli tlen “Kwalli Tlawasanilli iwan ma Ayokkiwasanilikan”, kikixtihki nopa teneltokilistli, itekiyotl, nopa tlanawatilli, iwan nochi kwalnemilistli tlen masewalatepeyotl; kwalli ma tikmatikan nopa tlakatl tlen nikan tikmanextiah itokah Tateh Francisco I. Madero yahaya nimantsin kipewaltihki tlawilantli katliya kitlalihki ika tetilisyotl itlaneltikilis iwan nelliya itlachiwalis tlen nopa tlanawatihketl tlen kiskiya itokah Lic. Tateh Francisco L. de la Barra, iwan miyak tlakameh nopa altepetl ipankixtilis iwan kichihki ika miyak kwalantli iwan kitoyahki estli, iwan miyak mikistli iwan tlawel axkwalli nopa tekitl ken kichihkeh iwan miyak pinawalistli, iwan san yaya kinekiyaya motemachis iwan kinekiyaya temiktis iwan axkitlepanittayaya nochi amatlanawatilli tlen onkayaya, iwan mochihtoya ipan nopa Amatlanawatilli 57 iwan moihkwilihtoya nopa amatl ika estli tlen nopa kwalantli tlen Ayotlan; no kimatiyaya: nopa tlayekanketl tlen tlawilantli tlen Mexihko Tateh Franciso I. Madero axkiwikak ika yolpakilsitli tlen ika kwalli pehki nopa tlapalewilli Totiotsin iwan nopa masewalmeh, ipanpa, kikahki nochi weyi tekiyotl ipan nopa gobiernostinih iwan nochi tlamantli tlen axkwalli tlen kichihkeh nopa teixpanoanih gobierno tlen Porfirio Díaz, tlen amo elki yon welki ika yontlen se kwalli iwan yehyektsin tlanawatilli tlen nochi toMexihkotlal, iwan ipanpa amo kwalli timowikayayah iwan tlen naman nohka tikmanawiah tlahtolli tlawel onkah miyak kwalantli ipan nochi totlalwi iwan kitlapoah yankwik kwalantli ipan totlalwi iwan ihkinon kiamakah tlen yaya iesso; no ma tikmatikan: ketl nopa tlakatl Francisco I. Madero, tlen naman weyi tlayekanketl, kineki motsinkixtis ika nochi tlen itekitsin iwan tlen kiihtohki ipan nochi Mexihko ipan nopa Tekichiwalli tlen San Luis Potosí, iwan kichiwayayah nohi tlen kiihtohtoyah ipan nopa nawatilistli tlen Ciudad Juárez ya ayoktekichiwayaya, kintemoyayah so no kintemoyayah nochi tlamantli tlen tlawilananih iwan tlen kipalewihkeh iwan ya ma tlayekana ipan nopa tekitl tlen Presidenteh de la República iwan no ipanpa san tekahkayawayaya iwan tlawel tekahkayawayayah ipan Totlal; ma kimatikan ipanpa miyak weltah tekititoyah nopa Tateh Francisco I. Madero kitlatihtok ika nopa axkwalli itepostlatopon iwan nopa moatokoltis ika teeso nopa altepetl tlen kitlahtlaniliah, kinekih, so kitlahtlaniliah nopa tlen motemachihtoya kichiwas ipan nopa tlawilantli iwan kiixmatiyayah ken axkwalli tlakameh, iwan ihkinon kichiwayayah se yaoyotl iwan ihkinon axtemakayayah axtlen tlen monekiyaya iwan kimanextiah tlen moneki, tlanawatilli iwan nopa amatlanawatilli: ma kimatikan nopa Weyi Tlanawatihketl tlakatl Tateh Francisco I. Madero kichihtok nopa Tlawasanilli Moneki se tlamantli tlan tekahkayawalistli ipan altepetl, iwan ihkinon axkinekiyayah ipan altepetl ipan nopa vicepresidencia nopa nochi Totlal nopa Lic. José María Pino Suarez, iwan nopa tlanawatianih tlen Estados kanpa ya kinnawatiyaya, ken nopa General Ambrosio Figueroa temiktihketl iwan nopa tsitsimitl tlen altepetl Morelos, iwan ihkinon kalakiyaya ika kwalantli iwan teixpanolistli ika nopa nechikolli tlatehtemolistli tlen tlalli, tlalaxkatilli iwan nopa tlanawatianih tlen axkwalmeh iwan no kalaktoyah ipan revolucion tlen ya kichihtoya, iwan ihkinon nopa yankwik tepostli ihkinon nopa kisenkwilis nopa machiyotl tlen yankwik tekiixpanolistli, achiyok pinawalistli iwan nelaxkwalli tlen nopa Porf irio Díaz; ipanpa ya kiihtohtok iwan kichihtok nopa axkwalli tekitl tlen total ipan nochi Estados, kiihittayaya nopa tlanawatilli iwan amo kitlepanittayaya nopa nemilistli iwan tlen moneki ken panotok opan nopa Estado de Morelos iwan sekinon, techwikatikah ika nopa tlen axkwanemilistli tlen onkatok ipan nochi tlalli tlen naman, ika ya inon naman tikihtoah nopa ketl Francisco I. Madero wiwitik ika kichiwas sampa nopa kwalantli tlawilantli revolucion tlen yaya kichihki, amo kwalli teitiyayah nopa tlanawatihketl ipanpa onkak miyak estli iwan tlitl iwan kinixpanoyaya nopa mexikatlakameh tlen kinekiyayah tlasewilistli, iwan kintlakatiyaya nopa tlaixmatinih, tlalpixkemeh iwan nopa kasikes tlen kintsawayayah, iwan naman tiktsinpewaltiah inin revolucion, iwan yaya kipiwaltihtoya iwan kanpa kinpanoyaya nopa welitilistli tlen tlanawatianih tlen onkah. 2o. Amo moixmati ken tlanawatihketl tlen revolucion nopa tlakatl Francisco I. Madero iwan naman ken weyi tlayekanketl tlen totlal republicah ipanpa miyak tlamantli tlen kipiyah, iwan ma tiktemowikan inin tekitiketl. 3o. Naman tikwelitah nopa tlayekanketl revolucion nopa weyi tlakatl General Pascual Orozco, 2o tlen Tsonkoto Dn. Francisco I. Madero, iwan tlan amo kineki inin malwilli tekitl, moixmatis ken weyi tlanawatihketl tlakatl General Emiliano Zapata. 4o. Inin nechikolli revolucionaria del Edo tlen Morelos kiihtoa ipan nochi Totlalwi iwan teixpan: ma yaya kineltoka nopa Tekichiwalli tlen San Luis Potosí ika nopa tlamantli tlen namantsin moihtoah iwan ma kwalli kinahsi nopa tepetl tlen tlaihyowiah, iwan mochiwas weyi tlapalewilistli tlen kimokwitlawia naman titlatlaniseh so timikiseh. 5o. Nopa Junta Revolucionaria tlen Estado tlen Morelos amo kwalli tekitiseh nopa tomin yon nopa tekiyotl tlen politikas iwan moneki ma tiktlawisokan nopa tlamantli tlen techixpano tlen nopa Porfirio Díaz iwan nopa Don Francisco I. Madero ipanpa nopa Totlal nochi tisiahtokeh ika nopa axkwaltlakameh iwan tekahkayawanih tlen san tekahkayawah nopa istlakatinih, san keman ahsih nopa weliskayotl, kiilkawah tlen kiihtoah iwan sampa mokwapah tlaichtekinih. 6o. Ken nopa nohkiya tlen achi nopa Tekichiwalli tlen tiknohnohtsah iwan tikchiwah ipan nopa tlalli, kwatitlamitl iwan atl tlen tlen moaxkatihtoyah nopa hacendados so nopa hacendados iwan ihkinon tekitiyayah ika nopa tlanawatianih; naman sampa kinkwapiliseh iwan moaxkatiseh nopa altepetl, so nopa masewalmeh tlen kipixtoyah nopa tlalamatl, iwan kiihkwilohtoyah, ika axkwalli nopa tlen tekwilianih, iwan kipiyaseh sekin tepostlatopontli tlan moneki nochipa kiwalikaseh keman kinmaktiliseh, iwan nopa tlen moaxkatihtoyah iwan nohka kiitoseh inihwantin kipiyash, kinixpantiseh ipan sekin weyi tribunales tlen inon iwan teipan mopankixtis inin Revolucion. 7o. Tikittahya miyak altepetl iwan nohkiya masewalmeh, amo tlapiyah iwan san tlen kanpa ixnehnemih, amo kipiyah tlen kwiwaseh iwan tlaihyowiah iwan amo welih kipiyah kenihki itstoseh iwan amo weih tekitih ipan nopa industriah so nopa tlatokalistli ipan inintlal panpa nochi mokalaktokeh san se kiski tlalpiyah, nochi kwatitlamitl iwan atl, yeka naman tikinkwiliseh san expan tlen kipiyah tle inon monopolios tlen nochi moaxkatitoyah, iwan ihkonon nopa altepeewanih iwan masewalmeh tlen Mexihko, ma kipiyakan nopa ejidos, kalpolli, iwan nopa achi yomin tlen kwalli so kanpa motlahtohtokiseh nochimeh so kanpa tekitiseh iwan ihkinon achi kwalli itstoseh iwan nochi kipiyaseh kwalnemilistli iwan kwalli mosewiseh mexikotlakameh. 8o. Nopa tlalpiyanih hacendados, ixtlamatinih, so nopa kasikes tlen amo kinekiseh kimahkawah so axkinekiseh inin Tekichiwalli, nochi moaxkatiseh sampa nopa tlen kipiyayah iwan se achi 75% tlen kipiyah ika yanopa tlaxtlawaseh nopa tlawilantli, kintlaxtlawiseh tlen mihkeh siwameh ininweweh iwan konemeh iknotsitsin tlen kinmiktilihkeh inintatahwan iwan naman pankisas inin tekichiwalli. 9o. Ika kwalli kisas nopa tekwapilistli iwan tlachiwalistli tlen nopa axkaitl tlen achi kahko tikonihtohkeh, mochiwas sekin amatlanawatilli desamortización iwan nopa nacionalisacion ken monekis; welis motekiwis sehsen tlanawatilli iwan ken nopa tekiyotl ma mochiwa ika nopa iwan ma kisa nopa pankisa nopa Juarez, iwan tlen kipiyah axkaitl tlen teopan tlen kinmakilihkeh nopa tekokolianih iwan nopa tlen moaxkatihtoyah conservadores, ipan nochi kawitl nochi techchiwilihtokeh iwan techkechpatsakatokeh iwan techixpanoh iwan amo techmanah manoh ma timotsonkwikan. 10o. Nopa tlayekananih tlen kintokiliyayah tlen Republikah tlen motlalankeh ika nopa tepostli ininmako iwan kinnohnotski nopa Dn. Francisco I. Madero kanpa kitlalis nopa Tekichiwalli tlen San Luis Potosí iwan naman ma motlalikan ika axkwalli se kawitl tlen nopa tekichiwalli, tikinixpantiseh nopa tlen axkwal- tlakameh tlen kipanlewihkeh nopa ininikniwan tlen no motlatlaniliah nopa tekichiwalli tlen kiihtohkeh iwan mochihki ipan nikan tlalli tlen itokah Dn. Francisco I. Madero. 11o. Nopa tlen motekiwis tomin tlen guerrah moitskis ken kiihtoa iwan kimanextia nopa tlanawatilli XI tlen Tekichiwalli tlen San Luis Potosí, iwan nochi nopa tekitl tlen kichiwaseh tlen nopa revolucion tlawilantli; mochiwas ken kimanextia nopa amatlahkwilolli tlen nopa Tekichiwalli. 12o. Keman nopa tekichiwalli revolucion tlen tikwikatokeh ipan iwan naman kena tikpankixtihtokeh, se nechikolli tlen neltlayekananih revolucionarios tlen miyak altepetl, kimanextiseh so kitokaxtiseh so kitlapehpeniseh se weyi tlayekanketl interinoh tle nochi Rebublikah ahkiya kiyekanseh nopa amatlawasanilli iwan kiyankwiliseh nopa Nechikolli Congreso de la Union, iwan inin kinnotsas seyok amatlawasanilli ika kanpa nopa nechikolistli tlen nochi poderes federales. 13o. Nopa weyi tlayekananih revolucionariostinih tlen sehsen weyi altepetl ipan se nechikolli kitlapehpeniseh se weyi Tlayekanketl san se tlatoktsin itstos ipan Estado tlen kanpa nemih, iwan nopa tekitiketl tenotsas kanpa mochiwas se amatlawasanilli kanpa kitlapehpeniseh ahkiya melawak kinyekanas iwan ihkinon amo kwalli onkas sekin tlen tlakameh tlen san mokalakiseh iwan kinkwapoloseh iwan amo tekitiseh ika inin tepetl, ken nopa tlen tikinixmahtokeh nopa Ambrocio Figueroa ipan Morelos tlalli iwan sekinon tlen techwikah kanpa axkwalli iwan kanpa onkah kwalantli tlawel ika estli san ika itlahtlakol nopa Madero iwan nopa sekin iwampoyowan tlamatinih iwan nopa tlalpiyanih. 14o. Tlan nopa Presidente Madero iwan nochi nopa sekin tlachiwalli dictatoriales, tlen naman iwan tlen wahkapatl nohka kinekih nikan temiktiseh iwan techkwesoa sekin tlamantli tlen pano ipan Totlal; iwan nimantsin ma mokixtikan nochi tlen nopa kalaktokeh, iwan ika inon, iwan melawa ihkinon nochi kentsin kinkwapiliseh tlen panotok ipan nikan Totlal; iwan tlan amo kichiwaseh ihkinon, ika itsontekon wetsis ipan inintsontekon estli tlen inihkwantin kichihkeh ika ininikniwan. 15o. Mexkoewanih: Ma tikmatikan sekin kwalli tekitl iwan nopa tlen axkwalli tekitl tlen se tlakatl tlawel kitoyahtok miyak estli tlawel axkwalli iwan amo kwalli tlanawatihtokeh ipan Totlal iwan tlawel nochi moaxkatihtok iwan tlawel temiktihtok nochi kanahya tekikalli; iwan ihkinon ken toteposwan tikintlalanah iwan ihkinon no techtlepanittaseh iwan timokakaliseh iwan tiyowih ika wahkapan ika nochi mexkoewanih iwan axkwalli kinittakeh miyak xiwitl: tohwantin amo san tiknekih ika tohwantin, tohwantin timonechkoah iwan amo san tlen tlakameh. Mexkoewanih: ma tikpalewikan ika tepostli inin Tekichiwalli iwan ma timotlalanakan iwan ma tikchiwakan kwalnemilistli, wahkapantilistli, yolnemilistli ipan Totlal. Tlaixpantilli iwan Tlanawatilli Ayala, Noviembreh 28 tlen 1911
General emiliano Zapata General Jesús morales Gral José t. ruiZ francisco mendoZa General o. e. montaño Gral eufemio Zapata
Naman ipan chikweyi tlen enero tlen 1912 nopa zapatistas kinyekanayaya ika nopa “El Tuerto Morales”, Próculo Capistrán iwan Francisco Mendoza, tlen mochantlaltoyah tlen Altepetl tlen Tejalpa-Acatlán, Pue. Nopa zapatistas eliyayah achi kentsin tlehko nopa 600 tlakameh iwan nopa tlamokwitlawianih tlen tlanawatianih, moixpantsin, eliyayah 120 tlakameh tlen 160. Cuerpo Rural. Nopa zapatistas kipixkeh: 19 mikkatsitsin keman tlawilankeh iwan 4 kinpilohkeh, tlen nopa 22 tlen tikinitskihki. Na niktlanawatihki ma kinmiktikan nopa 4 tlakameh, ipanpa tekaltlatihkeh miyak tlen tlanamakanih, ipan Tewitsinko, iwan ya, tlen nopa Don Margarito Garcia tlen amo kinmakak nopa $100c tlen kinekiyayah. Nopa kwalantli temakakeh ipan nopa Secretaria tlen Guerra kichihki nopa tlakatl Gral. Don Rafael Eguia Liz, ahkiya na nikmakak miyak tlamantli tlen guerra tlen kinkixtilihkeh nopa tlawilananih tlen bandidos tlen sur. [agustín del poZo]
Source: https://inehrm.gob.mx/work/recursos/zapata/libros/Plan_ayala_Nahuatl.pdf
